En ole mikään suuri koristelija. Näitä Marseillen joulutorilta ostettuja tähtiä rakastan niin paljon, että viime jouluna en raaskinut ottaa niistä ikkunasta alas ja niin ne ovat killottaneet näkösällä koko vuoden.
Rakkaita joulukoristeita ovat myös lasten askartelut, tietyt kolme enkeliä ja kolme tähteä. Ne eivät toisten silmään näytä ehkä ihmeellisiltä, mutta ne ovat aarteita.
Joulukukat haluan valkoisina, vanhan olkipossun pöydälle ja kynttilöitä kaikille mahdollisille tasoille massiiviset määrät. Eikä tosiaan mitään led-valoja, vaan aitoja liekkejä.
Kuusi saa yleensä kulta-valkoisen sävytyksen. En ole kovin muutosmyönteinen sen suhteen. Punainen on todellakin enemmän uhka kuin mahdollisuus. Harkitsen tosin oikeita kynttilöitä myös kuuseen. Ne olisivat ihanat. Mutta en taida uskaltaa.
Jouluvaloja minulla on muutamat ja jos viitsisin, koristelisin takapihan kirsikkapuun ihan kunnon valoilla. En vissiin tänäkään jouluna.
Koristelut eivät saa olla ylenpalttiset, liika on todellakin liikaa. Ja heti joulun mentyä kamat alas. Paitti nuo tähdet, ne saa olla siinä vielä ehkä ensikin vuoden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti