Olin taas lupautunut ties mihin kummaan ja vietin päivän Helsingissä kansalaisraadissa pähkimässä Suomen demokratian ongelmia. Mies jo ennalta vihjaili, että laittaa mulle kivat safkat, kun sitten iltahämärissä taas ehdin manseen. Lupaukset piti ja osasin olla arvostava asiakas. Olen hyvin harvoin saanut miehen suunnittelemaa ja laittamaa koko dinneriä, johtuen varmaan siitä, että väistyn aika huonosti itse keittiövuorosta.
Pitäisi antaa usemmin mahiksia paitsi miehelle, myös lapsille. Mun diktatuuri ei ole win edes mulle, sillä siinä sitten pää tyhjänä yritän kuroa aina jotan syötävää joukoille, vaikka vähemmälläkin voisi päästä.
Ennenkuin arvioin miehen menuun (seuraavassa blogauksessa), annan erikoismaininnan alkudrinkille. Voi äly, miksi en itse harrasta näitä enemmän!?! Mieshän on siis 1/2 ruotsalainen ja loppu on ranskaa ja sen huomaa. Sillä vaan on niin verissä eurooppalainen ruokakulttuuri, toisin kuin mulla, joka olen ehta duunarikodin lapsi. Meillä kun mentiin hienommalla systeemillä oli äiti laittanut itse duunattua kotikaljaa pöytään (jouluna). Viiniä, saati drinkkejä en nähnyt koskaan lapsuudenkodissani tarjottavan. Ruotsin laivalta mukaan tarttui kirsikkaviini ja siinä oli mun todella raittiiden vanhempien juomakulttuurin perusainekset. Ne oli varmaan keksinyt ekalla laivamatkalla ostaa sen kirsikkaviinin hauskan näköisen pullon takia ja pysyivät sitten turvallisuudenhakuisesti kirsikkaviinissä no matter what.
Kir Royal oli siis tarjolla mulle jo heti eteisessä, kun kotioven aukaisin. Se on muunnelma ranskalaisesta klassikosta Kir, johon alunperin laitettiin Dijonin kaupungin mustaherukkalikööriä ja Burgundin alueen tiettyä valkoviiniä. Tää oli toisen maailmansodan jälkeen maailmallekin laajasti levinnyt alkudrinkki, joka sitten kansan vaurastuessa muodosti Kir Royalin eli 1/3 mustaherukkalikööriä ja 2/3 shamppanjaa. Kir Normand on sitten tuo Dijonin mustaherukkalikööri eli Creme de Cassis ja Normandian alueen siideriä. Muunnelmia on lukuisia. Alkosta löytyy kaikki tarvittavat ainekset ja eikö ole aivan ihanan nököinen tuo mustaherukkalikköri-pullo?
Miehen lapsuudenkodissa tää oli yleinen juoma nimenomaan shamppanjan tai kuohuviinin kanssa ja esimerkiksi hänen ylioppilasjuhlissaan Kir Royal oli maljana. Sain nauttia Kir Royalin espanjalaisen Cavan kanssa, joka varmaa kauhistuttaisi Champagnen alueen väkeä, mutta sitä se globalisaatio teettää.
Juoma on raikas, kupliva, kauniin värinen ja sopii syksyisen menuun alkuun kaikilta osa-alueiltaan. Santé!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti