Olen antanut viime aikoina Tampereen menovinkkejä, monta kertaa, joten ajattelin nyt kirjoitella niitä tännekin. Olen aiemminkin kirjoittanut yleisvinkkejä ja suosikkeja tänne, sisällissodan ja Tampereen taisteluista & tapahtumapaikoista tänne, suosikkiravintolastani Berthasta näin.
Ylläoleva kuva on heinäkuulta Tampereen Hullusta Porosta. Olen käynyt siellä jokusen kerran tänä vuonna ja kyllä sitä jotenkin voi suositella. Esimerkiksi nyt vaikkapa tuon kivan näköalan takia. Lounasbuffa on runsas, samoin sunnuntain aamiasbuffa. Illallakin olen siellä syönyt ja silloinkin ehkä se näköala on isoin bonus, mutta ihan hauska lista Lappimoodilla. Tuossa annoksessa oli korvasienikeittoa. Heidän leipäkoristaankin tykkään.
Särkänniemi on ylikallis ja ylitäynnä. Mutta onhan se ainakin lasten kanssa matkatessa tai teiniväestöllekin melko must. Särkänniemen ravintola Näsinneulaa pidetään joissakin piireissä Tampereen hienoimpana ja taas täytyy kiitellä kyllä näköalaa, ja menuun aikana maisema muuttuu kun se torni tosiaan pyörii. Myös paikan kasaritunnelmassa on sitä jotakin. Kallis silti.
Hans Välimäen Midhilliä kokeiltiin kerran, palvelu oli jees ja hampurilaiset myös, mutta safkaa odotettiin varmaan tunti, se on liikaa, varsinkin huvipuistossa, jossa kello käy, kello käy.
Rosendahlin ranta on paras uimaranta ja Pyynikin näkökahvilassa on todellakin maailman parhaat munkit. Trip advisor osuu tässä just oikeaan rankkaamalla sen Tampereen toiseksi parhaaksi things to do -kohteeksi. Pyynikin tieosuuksilla on moni suhde saanut alkunsa, kyseessä on Tampereen suosituimpia treffipaikkoja.
Pyynikin tornille kannattaa suunnata kesäiltaisin, kun motoristeja kokoontuu sinne, aurinko laskee ja tunnelma nousee. Joulukuussa saa mausteista glögiä, Vapun tienoossa omaa simaa, kahvila torneineen on melkein aina auki, joten ei ole mitään hyvää syytä jättää käymättä. Muista maistaa munkkeja.
Arboretum on tunnelmallinen puistoalue, jossa on vanha kartano ja kukkaloistoa läpi kesän. Alueella on upeita vanhoja jalopuita ja silloin tällöin siellä järjestetään paikallisen seuran toimesta lepakkoiltoja, joissa päästää näkemään ja kuulemaan lepakoita livenä. Arboretumin ranta on ehkä suosikkipaikkani Tampereella. Käyn siellä keväisin, kesäisin ja sykysyisin katsomassa järveä, enkä muuta, katselen vain.
Champagne bar Sante on mansen oma shamppanjabaari legendaarisen Paapan kapakan tienoossa, melken vastapäätä uudistettua Koskikeskusta. Ihana palvelu, tulee ylellinen olo käydä shoppailujen keskellä shamppanjalla.
Koskikeskus on teiniväestön must. Lähellä on myös Taito-Shop, josta ostan aikuisille lahjat, silloin kun en osta kirjoja. Koskarissa ei ole ihmeellisiä ruokapaikkoja, mutta yläkerrassa on tosiaan se Hullu Poro. Kehräsaaressa on alkuperäinen ja oikea siipipaikka Hook, jossa pitää käydä, jos haluaa käydä oikeasti Tampereella. Kehräsaaressa on muutama hauska käsityöpuoti ja Niagara-elokuvateatteri, jossa soitetaan oikeita LP-levyjä hyvässä fiiliksessä, leffojen lisäksi voi nauttia juomista ja pienistä syömisistä.
Tampereen paras museo on Vapriikki, jossa on myös kiva kahvitella ja jonka terassi on kosken päällä. Särkäniemen Sara Hildenin museo on jotenkin ihanan japanilainen, rauhallinen paikka huvipuiston hälinässä.
Amurin työläismuseo on auki vain kesäisin ja silloin ehdottomasti vierailun arvoinen. Muulloin Amurin Helmi on kaupungin aidoin ja autenttisin vanhan ajan kahvila, josta voi ostaa mukaan piirakoita, leipiä ja rieskoja. Amurin Helmessä voi syödä myös perinteisen aamiaisen ja lounasaikaan on vaihtuva soppalista.
Tampereella kannatta kiertää koskea ja ylittää siltoja. Tampere on rakentunut kahden järven väliin, joita yhdistää jääkauden jälkeen maan läpi murtautunut koski. Kosken yli rakennetaan yhtä mittaa uusia siltoja, joihin isketään kiinni lukkoja.
Tampereen yöelämässä suosikkipaikkojani on Ruby Fellas, Hämeensillan alla, joka on mukava irkkubaari. Jos haluaa tanssia niin sitten sen Paapan kapakan ja Santen läheisyydessä on yökerho Ilona. Ilonasta on lyhyt matka mukaviin gastropubeihin Nordiciin ja Sohoon, kummassakin saa juomien lisäksi hyvää ruokaa.
Hämeenkadun varrella rautatieaseman päässä on tunnelmallinen italialaisravintola Ristorante Como, niiden tattirisotto on kaupungin parasta. Stockmannin suunnalta löytyvät myös tamperelaisille rakkaat kaksi vohvelikahvilaa, toinen on alkuperäinen ja toinen ei, mutta kummatkin miellyttävät varmasti lapsia ja nuorta väkeä. Rautatienkadulla on myös suosikkiravintolani Ravinteli Bertha.
Berhan väellä on lihaan erikoistunut pihviravintola Huber, jossa lihaa ja olutta rakastava puhkeaa ylistyslauluihin, itse en ollut niin kauhean vaikuttunut.
Samalla alueella on myös legendaarinen ja perinteinen espanjalaisravintola Salud, jonka tapakset, etanapannut ja talon viini ovat maistelun arvoisia. Paikassa saa myös todella runsaan ja ilmaisen salaattipöydän, juustot ja hedelmät päädinnerin oheen. Tapasbaari Ines on sivistyneempi ja kalliimpi laitto, mutta kiva paikka pienelle poikkeamiselle.
Paras kirkko on Tuomiokirkko. Tämä on Trip advisorin Tampereen ykköskohde, eikä suotta. Hugo Simberg on luonut kirkkoon niin makeat jutut, että ne saattavat innoittaa myös muuta yleisöä, kuin sitä velvollisuudentuntoisinta.
Lähiötunnelmaa hakeva menee Hervantaan. Paras lounaspaikka on kauppakeskuksen Cafe Linkosuon salaattibuffa, jossa on oikeasti kiinnostavia tapas-juttuja. Hervannan paras pizzeria on Castello, niiden vegepizza maistuu just siltä kuin pitääkin.
Tamperelaista sielunmaisemaa kannattaa tutkia myös Hakametsässä, jossa varsinkin Tappara-Ilves-kotipeleissä pääsee asian äärelle.
Olen asunut Tampereella kohta 14 vuotta. En voisi kuvitella asuvani länsipuolella, vaan olen ihan idän tyttöjä. Tampere on eniten mun koti, mutta en usko, että loppuelämääni täällä asun, vaan toivon, että ulkomailla vielä jossain kohtaa. Jos niin ei käy, niin mielummin sit kuitenkin täällä, kuin muualla Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti