Aimmat bloggaukset veivät läpi Naantalin Saariston rengastielle ja sieltä Hämeen Härkätietä pitkin takaisin kotipesään. Pitkin kesää matkustelleena Suomen matkailu ei ollut pelkkää juhlaa, en edes yrittänyt tällä kertaa etsiä edullisia yöpymispaikkoja, joten olin vähän pettynyt keskinkertaiseen tasoon ja ilmeettömään suoritukseen.
Ruoka-apajilla sentään koin iloisia yllätyksiä. Loppukesän on tuntunut, että mikään ei ole oikein ollut mitään Ranskan Michelinin tähtiravintolan jälkeen (täällä). Olen vieraillut usemmassakin ruokapaikassa, enkä ole viitsinyt edes moittia niitä täällä blogissa, kun eivät ansaitse edes sen vertaa huomiota.
Ruokapaikkoja valkkailin esimerkiksi Mondo-lehden artikkelin perusteella, joka löytyy tästä. Osittain artikkeli on kuitenkin jo vanhenut ja muutama paikka sittemmin lopettanut, omistaja vähintään vaihtunut ja kaikista en edes jaa Mondon yltiöpositiivista mielipidettä (esim. Majatalo Martta).
Ylläolevan kuvan ihanan savustetun siika-annoksen söin Nauvon sataman L'Escalessa. Siika oli ihankuin lapsena isän laittamaa, tai Mikkelin torilta suoraan kalastajalta haettua '70-lvun lapsuuden kesäruokaa, cremesatsi vieressä perus ja perunat samoin. Annos oli mielestäni kuitenkin tyylikäs ja kulmikas, paikan palvelu iloista ja näköalat hulppeat suoraan Nauvon vierasvenesatamaan.
Naantalin Ravintola Trappista löytyy nettimaailmasta erilaisia mielipiteitä, minä tykkäsin. Paikassa on sitä kaivattua soulia ja asennetta, löytyy menneisyyttä ja nykyisyyttä kotoisassa yhdistelmässä, lisäksi ihanat, erikoisella ja persoonallisella huumorintajulla varustetut tarjoilijat. Paikka on sataman kupeessa ja söimme talossa sisällä, en tiedä, mutta terassin puolella on ilmeisesti eri menuu. Ylläolevat rapsakat silakat olivat sangen tuhti alkupala valkosipuliaiolin kera. Rouheat ja maistuvat, miksi en tee näitä kotona koskaan???
Trapin graavilohen kanssa tarjoiltu korvasienimuhennos oli äärimmäisen hyvää. Alkupaloihin kuului siis omassa astiassaan useampi potaatti ja kunnollinen määrä ihanaa sienissoossia. Vahva suositus!
Trappin ahven-annos parsan kanssa oli myös onnistunut. Paikalla nautittu Riesling ehkä aavistuksen makea seuralainen, mutta kuka sellaisesta jaksaa marmattaa.. Samoin porkkanapyree vähän turha ja kastike aika tavis, mutta jutun pääsisältö, ahven, todella hyvää. Lisäksi kalaa todellakin oli reippaasti annoksessa, eikä masua tarvinnut täyttää perunoilla tai muilla lisukkeilla.
Trappin siika oli suppiskastikkeen kanssa myöskin täysosuma. Lisukkeet olisivat toki voineet olla vaihtelevammat, nyt samat kuin ahvenen kanssa.
Skagenin Grill &Cafe Houtskarissa tarjosi kelpoisan katkarapuleivän hyvällä valkosipulimajoneesilla. Happy Joen siideri ja sinisävyinen merimaisema kruunasivat lounaan. Mies vetäisi viikonlopun ainoan liha-annoksen eli hampurilaisen ja kuvaili sitä ihan hyväksi.
Nauvon L'Escalen mahtava alkupala: sillit, paistettu saaristolaisleipä, uusi peruna ja koko komeus oli myös esteettisesti aseteltu kauniille lautaselle.
Jokirapucappucino samassa paikassa oli myös kaunis ja älyttömän maistuva.
Saariston kesä.
Sattmark Paraisilla oli kyllä maineensa veroinen. Kaakut olivat aivan ihanat! Tämä suklaakakku pistaasi- ja tryffeliraitoina aivan nams, aprikoosihillo toi kivan makeuden.
Sattmarkin Prinsessakakku oli myös mehevä, raikas, makea ja kuohkea.
Samassa Satmarkin pihapiirissä voi nauttia myös savustettua lohta perunasaalatin kanssa ja tietysti saaristolaisleivällä. Maistelimme tämän puoliksi, sillä varsinaisesti nälkä ei ollut, mutta syömistä ei osannut lopettaa.
Sattmark. Paitsi ihan kaffepaikka, myös pari pikku puotia ja mukaan saa ostaa hyvää leipää ja savustettuja kalajuttuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti