Muutama vuosi sitten Provencen reissulla ajoimme Nizzasta Milanoon upeaa Välimeren rantareittiä. Matkan varrella riittää kymmeniä pitkän pelottavia tunneleita, upeita maisemia meri-Alpeista Välimereen ja kukkuloilla siintäviä ikivanhoja kyliä, joista jokainen on toistaan sympaattisemman ja houkuttelevamman näköinen. Mentonin rantakaupunki on aivan Italian ja Ranskan rajan tuntumassa ja alue on erityisen tunnettu sitruunoistaan ja appelsiineistaan ja järjestetäämpä siellä sangen näyttävät teema-festaritkin näiden sitrushedelmien ympärillä.
Mentonissa kuuluu syödä appelsiinimakuista kalakeittoa ja sitä mekin siis pisteltiin, lapset taisivat maistella elämänsä ekat etanasatsit tiriseviltä pannuilta, jotka säntilliset tarjoilijat kiikuttivat valkoisin pöytäliinoin koristelluille pikkupöydille.
Menton -henkisen salaatinkastikkeen duunasin tällä viikolla broilerisalaatille, olen aiemmin tarjoillut kyseistä kastiketta lohisalaatin kanssa, jolloin Menton-fiilis oli vielä autenttisempi.
Tämänkertainen salaatti koostui salaatin lisäksi tomaatista, sitruunapippurilla ja paprikalla maustetusta broilerista, kurkusta, paprikasta, krutongeista, sipulista, avokadosta ja homejuustosta. Broilerin tilalle voi mainiosti vaihtaa kylmäsavulohen. Kastike tuo mielestäni raikkaan tatsin ja ovatpa sitä vieraatkin kiitelleet.
Mentonin appelsiinikastike sopii broilerisalaatille, mutta myös lohisaalaattiin
1 rkl raastettua appelsiinin kuorta
1 tl hunajaa
1 tl Dijonin sinappia
1 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl vasta puristettua appelsiinimehua
2-3-rkl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria, lisäksi raakunaa (ja jos lohta tarjolla niin nippu tilliä)
Sekoita kastikeainekset ja tarjoile pienen maustumistuokion jälkeen.
Ranskan tunnelmissa se on sitten tämä viikko myös jatkunut. Tampereella on taas ranskalainen ruokatori Hämeenpuistossa, jossa perinteisesti käyn aina hakemassa nyt vähintäänkin patonkia. Tällä kertaa mukaan tarttui patongin lisäksi kolmea erilaista makkaraa (pippurista, luomua ja maalaisversiota), sekä Camemberttia ja Brietä. Lauantain lounas menikin sitten keittiöpöydän äärellä piknik-tunnelmissa: juustoa, makkaraa, tomaattia, oliiveja, artisokkia, aurinkokuivattuja tomaatteja, patonkia ja tiikerikakkua. Oli niin herkut tarjottavat, että oli pakko avata viinipullokin, vaikka oli vasta lounasaika. (Pastis lopussa!) Ei sitä aina jaksa nipottaa...
Illallisajan koittaessa tartuin taas ranskalaiseen ruokahaasteeseen eli nappasin ohjeen Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjasta, jota kokkailen läpi. Mies on monta kertaa höpöttänyt tästä peruna-purjokeitosta ja se on kuulostanut kyllä aika vaatimattomalta laitolta. Koska poika oli taannoisella Saksan pelimatkalla syönyt samantyyppistä keittoa ja tykännyt, ajattelin nyt testailla.
Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjassa Julie Child kirjoittaa: "Purjo- ja perunakeitto tuoksuu hyvältä, maistuu hyvältä ja on helppo valmistaa. Sitäpaitsi se on monipuolinen peruskeitto; lisää siihen vesikrassia ja saat vesikrassikeittoa; tai sekoita siihen kermaa ja jäähdytä se, niin siitä tulee vichyssoise. -- Mielikuvitusta voi käyttää vapaasti, juuri tällä tavoin on valmistettu monet niistä herkullisista keitoista, joita saa ranskalaisissa kodeissa ja pienissä ravintoloissa: purjo- ja perusperunakeittoon on lisätty kasvisten ja kastikkeiden tähteitä ja hiukan tuoreita aineksia. --Voipa käydä niin, että huomaa keksineenä ihmeellisen sekoituksen, jota kannattaa sitten pitää perhesalaisuutena."
Peruna-purjokeitto Potage parmentier
Keitä 450g kuorittuja ja viipaloituja perunoita ja vajaat 7 dl pilkottuja purjoja runsaassa 2 litrassa vettä, -
- Huom! jos innostut laittamaan paljon enemmän perunaa ja vähemmän purjoa -tuloksena on löysä perunamuussi, jonka voit pelastaa lisäämällä nesteen määrää -
Keitä hiljalleen ja survo sileiksi, lisää 2 dl kuohukermaa, 1 rkl suolaa ja hieman voita. Koristele ruohosipulilla, persijalla ja muilla tuoreilla yriteillä, joita on ulottuvilla.
Jos haluat valmistaa amerikkalaisen version eli Vichyssoissen, keitä potaatit ja purjot kanaliemessä ja muuten toimi samoin kuin edellä, mutta tarjoa keitto kylmänä.
Lihattoman lokakuun ihmisille tämä soppa on kuin tehty: täyttävää, tutun makuista ja mikä tärkeitä: kyseessä on kyllä todella halpa laitto ja avaintuotteet ovat Suomessa nyt parhaimmillaan ja helposti metsästettävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti