Paluu Provenceen -yritys päivittää blogi taas nykymoodiin

Blogi on elänyt hiljaiseloa, minä en. Totuttuun tapaani olen leiponut (viimeisin on Brita, joka löytyy täältäkin), laittanut ruokaa (kepeetä kesäsafkaa, erilaisia salaatteja tällä viikolla esim couscous-salaatti), maalannut kotini seiniä (valkoista, sitruunankeltaista, sekä vaihtanut kaikkien alakerran taulujen paikkoja), opiskellut opetushallinnon tutkintoa varten (toivottavasti meni läpi), ihmetellyt miten ihmiset jaksavat samoissa duuneissa ja kriisiytynyt ajatuksesta, että kesän jälkeen menen samaan paikkaan takaisin kuin mistä jäin lomalle, jota ei ole tapahtunutkaan muutamaan vuoteen..

Lisäksi reissasin miehen vanhempien hoodseille Provenceen. Ihana matka. Minusta on kasvanut sen tason Provence-fani, että haaveilen a) muuttavani sinne, tosin en tiedä millä rahalla eläisin siellä, b) meneväni naimisiin jollakin paikallisella viinitilalla, kukaan ei ole kosinut, joten ei vaikuta yhtään todennäköisemmältä kuin kohta a, ja c) voitan lotossa, ostan viinitilan. Jep. Vaikuttaa vahvasti siltä, että seuraavakin vuosikymmen taittuu mansessa.

Provenceen menimme tällä kertaa lentäen Gironaan ja siitä autolla läntistä reittiä Lorguesiin. Vierailimme Nizzassa, Arlesissa ja Camarguessa ja ensimmäistä kertaa elämässäni söin Michelinin tähden saanesssa ranskalaisravintolassa. O la laa.

Bloggauksen sijaan olen innostunut instagramista, foursquaresta ja uusimapana 23AndMe:stä. Instagramissa jaan kuvia suurieleisesti noin kolmelle kaverille, jotka eivät edes ole lähimpiä kavereitani, koska en ole onnistunut puhumaan sinne ketään sellaista, joka haluaisi katsella kuviani ja kommentoida niitä päivittäistasolla ja jakaisi itse matskua samalla intensiteetillä. Jaan sitten kuvia instagramin kautta myös faceen ja seurailen tuntematonta ranskalaisvalokuvaajaa ja paria muuta heppua, jotka ottavat mielestäni kiinnostavia ja kauniita kuvia.

Foursquarea tarkkailen human interest-pohjalta. Tsekkailen missä ihmiset käyvät, mitä jättävät jälkeensä, missä paikoissa saa ekstraa tsekkautuessaan sisään, ihmettelen erilaisten työ-, koulu- ja yritysyhteisöjen passiivisuutta tässä. En jaa näitäkään juttuja kuin muutaman kaverin kanssa ja en edes siellä facessa. Toistaiseksi suurimmat bonukset ovat tulleet Berliinin Hard Rock Cafen ilmaisesta kahvista, muutamista wifi-salasanoista ja Tampereen Amarillon 1 euron mahtavasta nacholautasesta (normaalisti muistaakseni 9 euroa). Muutamassa paikassa olen ollut lähellä jättää murskapalautteet, mutta en ole vielä kuitenkaan. Parissa paikassa olen vinkannut, että teidän kannattaisi katsoa ja ottaa teidän foursquare haltuun ja oikeasti aktivoitua - näissä yrityksissä kaikki ovat ainakin kiinnostuneena kuunnelleet paasaukseni.

23AndMe saapui tietoisuuteeni keväällä. ITK-seminaarissa Teemu Arina piti aiheesta kiinnostavan puheenvuoron, tutkiskelin hänen sanojaan muutaman kuukauden, taustaselvittelin ja sitten tilasin kipot ja kamat jenkeistä, sylkäisin purkkiin ja kappas, nyt minulla on täydet tiedot dna:stani ja mahdollisista terveysriskeistäni, perinnöllisista sairauksistani, sekä esi-isieni seksuaalisista kanssakäymisistä Neanderthal-väen kanssa. Alun perin aihe kiinnosti terveyskantilta, mutta samassa paketissa saa myös tiedot sukujuuristaan ja kaikista niistä mahdollisista sukulaisista, jotka ovat jo dna:ta sinne toimittaneet.

Tulosten saapumisen jälkeen aivan uusi maailma on avautunut, nyt onkin satoja potentiaalisia 1-5 serkkuja, lähinnä Suomessa ja Yhdysvalloissa, jotka viestittelevät minulle, haluavat tutkia sukupuutani ja kommentoida sitä. Koska sukuni edellinen polvi on teettänyt selvityksiä, olen yrittänyt niitä nyt täydentää sivustolle ja miettiä missä kohtaa minulla ja newyorkilaisella Rosella on yhteinen kantaäiti/isä. Olen ihan pihalla koko putiikin genome-ketjuista, mutta toivon oppivani ja ei haittaa, jos sivussa löytyy joku ennestään tuntematon serkkukin.

Yritän nyt tuottaa tänne blogiini pari juttua Provencen turneelta ennenkuin ensi viikolla suuntaan lasten kanssa Amsterdam-Brugge-Liege-Trier-Strasbourg-roadtripille. Vaikuttaa siltä, että blogi on luiskahtamassa ennenkaikkea matkablogiksi, ainakin tällä hetkellä..

Pientä esimakua seuraaviin postauksiin:

Kohti Pyreneitä ja Ranskaa

Camarguen flamingoja

Ihana Lorgues ja paikalliset mummot