keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Selkeesti kotona, roadtrip 14/14

Reilut kaksi viikkoa maallinen tomumaja on pyörinyt kotikulmilla. Jet lagi tuli ja meni, mutta toisaalta unirytmit on vieläkin vieraat ja olen yleisväsynyt. Unimaailma pyörii lentokentillä tai jossain ulkomailla vähintään. Omaisuus on laukuissa, joita haeskelen. 

Kaupoissa käsi hakeutuisi amerikan herkkujen suuntaan, vaikka toisaalta kyllä kaksi viikkoa ilman ruisleipää ja kaurapuuroa on mulle ravitsemuksellista deprivaatiota. Ja melkein kaikkea jenkkiherkkua täältä jo saakin, paitsi kunnollista latino-meksikolaista ravintolaruokaa.

 

Ihan heti reissun jälkeen ajattelin, että kylläpä sitä nyt jaksetaan arkea ja kotisuomea ihan vaikka loppuvuosi. No just. Nyt jo katselen kesän mahdollisuuksia, jotka ovat aika todella rajatut, sillä visa on kohtuullisen tapissa.

Seuraavana listassa jenkkien suuntaan onkin sitten varmaan itärannikko tai etelävaltiot, mulle tuttuja huudeja, miehelle ei. Ostettiin kuitenkin ikuisesti itseään päivittävä navigaattori sieltä Losin Targetista, joten eiköhän maileja ja tieosuuksia tule vielä koluttua, arvio seuraavan reissun suhteen menee tuonne kahden vuoden päähän. Olen lisännyt elämäni tavoitelistaan, että käyn jokaisessa Yhdysvaltojen osavaltiossa. Matkaa vielä on:



Niitä paikkoja ei varmaan lasketa, joissa on vaihdettu lentokonetta? Eihän ne mitään nähty ole. Ja vaikka ajettiin Kaliforniaa toista tuhatta kilometriä, niin tuntuu ettei sekään ole millään tavalla tsekattu. Grand Canyoniin on pakko päästä ainakin vielä uudestaan.

Ei mulla nyt niin ihmeellisiä muita matkatavoitteita vissiin tällä hetkellä olekaan. Euroopassa nähtävänä on ainakin Stonehenge, Ateena, Venetsia, Uppsala ja Santiago de Compostela.

Järjestin synttäribileetkin uudelle vuosikymmenelle siirtymisen johdosta. Jotenkin kun neljäs vuosikymmen tuli täyteen, laskeutui ylle mielenrauha. En kaipaa aikaisemmille vuosikymmenille, kaksikymppisenä olin pääsääntöisesti naiivin typerä ja kolmekymppisenä tuli niin paljon näitä elämäni pieniä avokämmeniä, että parhaista aikeista huolimatta moni kohta meni niinkuin Suomella jääkiekkopeli olympialaisissa Ruotsia vastaan. Ei vaan osunut kohdilleen ja turhautti paljon.

Nyt olen sellaisessa tunnelmassa, että tässähän on vielä muutamia kortteja kääntämättä. Lapset on ihan kohta isoja ja omillaan ja sen jälkeen pyrin järjestämään niin, että matkustelen mahdollisimman paljon. Jos siinä sivussa työura pysyy vaihtelevana ja kiinnostavana ja opin uusia asioita, niin asiat menee niinkuin nyt tilaan.

Koitan bloggailla synttärijuhlien tarjonnat tänne seuraavaksi. Listalla on myös kuopuksen synttäritarjoilut, itse kinkerit ovat tänä viikonloppuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti