keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Raparperin alla: raparperipiirakka


Äidin kasvimaalla, raparperin alla
sammakolla koti oli kultainen.
Vilpas lehtikatto, alla multamatto,
hirsiseinä vihreä ja punainen.
 

Raparperi on ihanaa. Kyseessä on kasvi, jota en lapsena älynnyt suuremmin arvostaa. Ihmettelin sitä paneutumista, jolla äitini mehusti, keitteleli hilloa ja kiisseliä ja leipoi piirakoita mummolan paksuista punaisenvihreistä raparperiputkista.
Nyt en keksi turvallisempaa ja lohdullisempaa näkyä kuin äitini lapsuuteni keittiössä puuhailemassa kausileivonnaisten ja ruokien parissa. Jos saisikin vielä kerran mummolan lämmintä raparperikiisseliä kermalurauksella, nams.
Yhdessä kodissani on sittemmin kasvanut raparperiä pihalla ja joitakin hillokkeita yritin keitellä, ilman suurempia kulinaarisia elämyksiä. Joka vuosi kuitenkin ostan muutaman kerran torilta raparperiä ja teen piirakoita. En pidä erityisen makeasta raparperisysteemistä, olen muutenkin suuri happaman ystävä ja piirakkani eivät ole niitä ätlöimpiä, niissä on mielestäni aito oman mummolani tatsi.
Raparperi on aikoinaan ollut muuten lääkintään käytetty kasvi. Kiinalaiset ovat käyttäneet sitä tähän tarkoitukseen vuosisatoja. Eurooppaan raparperiä kiikutettiin Venäjältä, Volgan tuntumassa sitä kasvoi villinä valtaisat määrät. Nimikin tulee sieltä: Volga eli barbaarien joki eli Rha Barbarum = Rheum rhabarbarum.

Kansanlääkäri ja Kalevalan kokoajan Lönnrot suositteli raparperiä lasten vatsaongelmiin:
Raparperi-mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä seotetaan luoti raparperi-jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia) potaskaa, jota sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään paikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan riewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa teelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka tähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena kuluu. (luoti = 13 g, potaska = perunajauho).
Raparperiä suositellaan nautittavaksi maitotuotteiden kanssa, sillä se sisältää oksaalihappoa, joka sitoo elimistön kalsiumia. Itse tarjoankin piirakkaa siksi vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa ja maitoa vielä juomaksi.

Raparperipiirakka tai oikeastaan keikauskakku

Pätki vajaa litra raparperitankoja noin 10cm ohuiksi pätkiksi ja pyörittele reilussa desissä fariinisokeria

Voitele piirakkavuoka reilusti voilla, jotta keikausvaiheessa piirakka irtoaa nätisti.

Asettele piirakkavuoan pohjalle raparperit auringonsäteiden malliin.

1½ dl sokeria
150g voita
2 munaa
3½ dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta

Vatkaa sokeria ja voi. Lisää yksitellen munat joukkoon. Sitten sekaan vehnäjauhot, joissa leivinjauhe. Painele taikina raparperien päälle. Uuniin 175 astetta noin 40 min, kun on kaunis väri ja rapea pinta.

Keikauta lautaselle oikein päin. Tarjoile esimerkiksi vaniljakastikkeen kanssa.

Jos pidät makeasta, lisää sokeria. Tällä tulee aika hapan versio, jonka kanssa vaniljakastike tai vastaava on ehdoton.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti