Ensimmäinen kertani Pariisissa oli englannin kielikurssin 1988 yhteydessä lyhyt viikonloppu, josta muistoksi jäi lähinnä italialaispojat Notre Damessa. He lähestyivät minua ja erityisesti blondia kaveriani nuoren italialaismiehen innokkuudella huudellen ciao ciao takanamme läpi yhteisen taivalluksemme kohti alttaria. Kaverini oli kiinnittänyt selkäänsä rintamerkin jossa luki pinkillä pohjalla allekkain:
Ciao Ciao
Auf Wiedersehen
Au revoir
Piss off
Poijjaat hihkuivat ooo not very nice, pretty girls. Olimme kaverini kanssa aika tohkeissamme huomiosta, kuten voi arvata.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vietin tulevan ex-miehen kanssa pitkän viikonlopun Pariisissa juuri ennen eroa. Matkaa ei voi sanoa epäonnistuneeksi, vaikka se jäikin viimeiseksi yhteiseksi ja viimeisenä päivänä mies ei sanonut minulle enää sanaakaan. Oli selvää, että jotakin oli katsottu loppuun asti. Jos romantiikka ei löydy edes Pariisista, mitään ei ole tehtävissä.
Ilsa: But what about us?
Rick: We'll always have Paris -Casablanca
Versaillesin puisto keväällä 2010. Aurinkokuningas rakennutti loisteliaan palatsin itselleen 1600-luvulla. Ludvig XIV oli tunnettu sanoistaan Valtio olen minä!
Täällä ylellisyydessä kuningatar Marie Antoinette asui ennen mestauslavaa. Hän puolestaan neuvoi kansaa: jos ei ole leipää, syökää leivoksia. Kannattaa katsoa Sofia Coppolan Marie Antoinette -leffa, jos aikoo visiteerata Versaillesissa.
Ile de Cite. Pariisin kauniita asuinkortteleita keväällä 2010.
Ikkunoita Versaillesissa kevät 2010.
Ex-miehen jälkeen kohtasin Pariisin nykyisen miehen kanssa. Vietimme ihanan, pitkän viikonlopun Pariisissa keväällä 2010. Joimme punaviiniä, minä söin haisevia juustoja, kävelimme jalat puhki nähtävyyksillä päivisin käsi kädessä.
Eiffel, maailman kauneimpia rakennuksia.
Montmarten kukkulalla sijaitsee Sacre Coeur, a church with a view.
Saavuin miehen ja lasten kanssa Pariisiin kesäkuussa 2011 junalla kanaalin alitse Lontoosta. Junamatka kesti nelisen tuntia, suurin osa matkattiin tietysti tunnelissa, vauhti oli huima ja korvat lukossa. Juna oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta Lontoon puolella oleva asemahalli oli hyvin moderni ja lentokenttämäinen matkamuistomyymälöineen. Passeja ei tarkastettu missään vaiheessa, mutta turvallisuustarkastukset tietysti oli. Juna saapui Gare du Nordin asemalle, josta on hyvät metroyhteydet.
Ateria Maraisin alueen bistrossa. Salaatti ranskalaiseen tapaan.
Tällä kertaa hotellimme oli Maraisin alueella lähellä Gare de Lyonin asemaa. Hotelli oli positiivinen yllätys, tosin netin palautesivustot tiesivät kertoa, että wc-paperi loppunee kesken. Niin tekikin. Siisti, viihtyisä alue ja edullinen hotelli. Korttelissa sijaitsi Michelinin oppaan tunnustama Boulangerie eli leipomo, josta edellisessä bloggauksessa.
Seuraavia hotelleja voin suositella Pariisissa. Romanttinen viikonloppu onnistuu täällä. Ihanat aamupalat, jotka maksavat tosin erikseen.
Ihana on myös tämä hotelli samaan tarkoitukseen. Kumpikin sijaitsee lähellä Eiffeliä ja Seineä siistillä ja modernilla alueella, jossa paljon pikkukauppoja ja ravintoloita.
Viiden hengen perhe mahtui mukavasti ja edullisesti majailemaan täällä. Alueella aitoa pariisilaista tunnelmaa ja edullisemmat hinnat.
Montmartelta löytyy myös viinitarha, aivan Pariisin keskustan tuntumasta. Montmarten alue on niin viehättävä, että seuraavalla kerralla taidan yöpyä sillä suunnalla. Myös elokuva Amelie on kuvattu siellä.
Tällä metroasemalla Amelie kulkee ja saattelee sokeaa miestä.
Lasten kanssa tai ilman, Pariisissa kannattaa tehdä Seinen risteily. Kallis versio sisältää ateriat juomineen ja halpisversio Batobussilla 10e/ henkilö. Otimme iltapaatin Eiffelin tornin vierestä kohti Notre Damea. Rannoilla oli valtavasti väkeä nauttimassa perjantai-illasta viinipullojen kanssa.
Jokainen silta oli lukkoja täynnä. Rakkaus ja Pariisi kuuluvat yhteen.
Montmartella kuopus halusi teettää itsestään muotokuvan paikallisella taitelijalla. Kuvasta tuli kaunis, 40 euroa ja 20 minuuttia. Jätin sen kuvarullan sitten Paunun bussiin, kun olimme perillä Tampereella. Onneksi sen sai noutaa seuraavana päivänä löytötavaratoimistosta.
Notre Dame on nykymukuloille tuttu Disneyn elokuvastakin. Kirkko on ilmainen, kuten kaikki kirkot Pariisissa. Nettisivultaan tästä bongasin messuajat ja seurasimme lauantaina klo 12 messua kirkossa pitkän tovin. Jono sisälle oli pitkä, mutta liukui nopeasti alle 15 minuutissa pihalta itse kirkkoon.
Notre Damen kellonsoittajan lisäksi suosittelen Pariisin fiilistelyyn Amelie-elokuvaa, josta meillä tykkäävät aikuiset ja lapset. Vähän räväkämpää menoa kaipaaville Da Vinci koodi on vaihtoehto. Kirjoista Suskindin Parfyymi on hyvin vangitseva Pariisin menneiden aikojen kuvaus. Tytär 12v on Marie Antoinette fani ja piti Lakerin Kuningas kutsuu tanssiin-kirjasta. Vähän aikuisemmalle romantiikannälkäiselle Angelikat fiilistelylukemistoksi.
Lontoossa Nelsonilla oli Trafalgarin aukio, mutta Napoleonillakin on muistomerkkinsä tietysti Pariisissa. Tässä riemukaari pääkadun Champs Elyseen päässä. Kadusta sanotaan, että maailman kaunein ja siellä on maailman huonoin palvelu. Kadun varrella on hienostoliikkeiden lisäksi Gap, Disney Store ja suosikkisimpukkamestamme belgialainen Leon de Bruxelles.
Louvreen löytyy nettisivuiltaan myös kätevä ohjeistus, kuinka kulkea pääkohteet läpi sutjakasti. Louvre vaatisi kokonaisen päivän ja paljon pohjatietoa oikeaan taidenautintoon, mutta lasten kanssa päätimme vetää vain pääkohteet läpi. Louvreen oli lapsilla ilmainen sisäänpääsy, aikuisilta 10 e. Sisäänkäynnissä oli pienimuotoista ruuhkaa lasipyramidin kupeessa. Mietin aina siinä ohi kulkiessa että onko se Maria Magdalena kuitenkin siellä jossain alhaalla...
Louvren ohjeita kulkijoille.
Mona Lisan lähellä parveili väkeä. Samassa huoneessa myös ihana Luolamadonna.Lapset olivat ehkä hieman yllättäinkin hyvin ihastuneita Mona Lisaan, jopa ennakkoon taidemuseoturneeta manaileva 10 vuotias poikalapsi oli tyytyväinen.
Milon Venus ja mietteliäs katse Louvressa.
Invalides-kirkossa on itse Napoleonin hauta. Vieressä mainio sotamuseo.
Notre Dame ulkopuolelta.
Punainen mylly. Lähellä eroottinen museo, joka ei sovi lapsiasiakkaille, mutta on sangen hupaisa.
Pere Lachaiseen on haudattu Jim Morrison ja Oscar Wilde. Nuolet muilla haudoilla osoittavat tietä Jimin haudalle.
They are waiting to take us into
the severed garden
Do you know how pale and wanton thrillful
comes death on a strange hour
unannounced, unplanned for
like a scaring over-friendly guest you've
brought to bed
Death makes angels of us all
and gives us wings
where we had shoulders
smooth as raven's
claws
No more money, no more fancy dress
This other kingdom seems by far the best
until it's other jaw reveals incest
and loose obedience to a vegetable law.
I will not go
Prefer a Feast of Friends
To the Giant Family. -Jim
Tonnikalaa ja korianterilla maustettuja kasviksia. Nam!
It's like watching Paris from an express caboose heading in the opposite direction - every second the city gets smaller and smaller, only you feel it's really you getting smaller and smaller and lonelier and lonelier, rushing away from all those lights and that excitement at about a million miles an hour. -Sylvia Plath
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti