sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Kakkubuffa: Red velvet cake, Voileipäkakku kinkusta


Kuopuksen synttäreille teki mieli leipoa kakkua. Ja kun kerran alkaa leipomaan, niin leivotaan, mitä sitä turhia himmailemaan. Ihan ei mennyt niinkuin piti, se täytyy nyt jälkeenpäin kyllä myöntää. Whoopie pies, olivat aivan kamalia ja heitin ne kaikki roskiin. Suklaiset keksit maistuivat vain rasvalta ja täyte, joka näytti kyllä raikkaan vihreältä, oli saanut turhan massiivisen määrän piparminttua. Oltiin sen äärellä, että kun avasi jääkapin oven, suussa maistui hammastahna.

Glorian ruoka&viini -lehden Red velvet cake sensijaan oli pääsääntöisesti plussan puolelle kivunnut projekti. Kakku on amerikkalainen klassikko, jota esimerkiksi yksi kaverini on miettinyt hääkakukseen vuosikaudet. Kakku on näyttävä ja tyylikäs punaisen ja valkoisen raikas liitto. En ole koskaan tätä jenkeissä maistanut, että sen suhteen autenttisuudesta en osaa sanoa, mutta itselle maistui ja lapset olivat ihastuneita myös. Uskon, että tämä kuuluu jatkon vakiorepertuaariin, jos haluaa vaihtoehtoa kerma- tai suklaakakulle. Plussaa on myös se,  että minähän en ole mikään koristelija ja tämä ei sellaista kaipaa.

Jatkossa pitää miettiä, jos tästä saisi ihan kokovalkoisen version. Kävin hiljan katsomassa Tarantinon uutuuden Djangon ja siinä Leonardo diCaprio kovasti mainostaa, että tänne nyt, on valkoista kakkua tarjolla. Voisi olla hauska läppä johonkin iltatilaisuuteen.














Red velvet cake (suoraan Glorian ruoka&viini 2/2013)

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Voitele irtopohjavuoan reunat ja pingota pohjalle leivinpaperi.
Siivilöi 4 dl vehnäjauhoja + 2 tl kaakaojauhetta 1/2 tl suolaa, sekoita.
Sekoita 2 dl maitoon 2-3 tl punaista elintarvikeväriä.
Vatkaa 125 pehmeää voita ja 3 1/4 dl sokeria+ 2 tl vaniljasokeria vaahdoksi
Lisää 2 munaa yksitellen, sitten puolet jauhoseoksesta ja sitten puolet maidosta ja sitten loput jauhot ja loput maidot ja sekoita tasaiseksi.
Sekoita 1 tl soodaa 1 tl valkoviinietikkaan ja sekoita taikinaan nopeasti.
Kaada vuokaan ja paista 30-40 min.

Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen leikkaamisia. 
Sekoita 200g tuorejuustoa ja 200 mascarponea, 2 dl tomusokeria ja 2 tl vaniljasokeria, sekä 2 dl kuohukermaa sekaisin ja asettele kakun väleihin ja päälle.



Voileipäkakut on suosikkejani kaikista kakuista. Olen aiemmin postannut tänne ykköshyvän lohivoileipäkakkuni, joka on ollut useiden ristiäisten ja syntymäpäiväjuhlien toivottu tarjottava. Ohje TÄÄLLÄ. Tässä korostuu myös se, että ei tarvitse olla kummoinen koristelija, kakku näet peitellään graavilohella. Nyt halusin kuitenkin lihaisan version.

Mies on tunnetusti juustorasisti, jota olen täällä ennenkin tilittänyt. Halusin tehdä voileipäkakun, jossa ei ole paljoa/ollenkaan juustoista massaa, eikä varsinkaan majoneesia tai muita vastaavia. Oli aika ongelma löytää sopivaa ohjetta ja lopulta kuulin sellaisesta työkaverilta, joten tässä tulee:

Voileipäkakku kinkulla

Kakun kokosin ruisleivästä ja paahtoleivästä. Väliin sekoitin toiseen tahnaan 2 kananmunaa, 1 dl raejuustoa, 1 nippu rucolaa sekaisin ja vähän voita joukkoon.

Toinen tahna koostui 400g palvikinkusta, pienestä tomaattipyreestä, 1 sitruunan mehusta, 1 creme fraichesta, 1 paprikasta ja nipusta persiljaa, sekaisin ja sileäksi.

Kostutin kakun huolella lihaliemellä. Inhoa sellaista kippuraisen kovaa voileipäkakkua ja veitsen tulee leikata sitä pehmeästi ja helposti.

Päälle latasin creme fraiche sekoitettuna pieneen määrään piparjuuri-creme bonjouria (juusto mainittu!). Koristeetkin halusin aika kepeät, ei mitään raskasta ja puutarhamaista.



Tämä seuraava kakku oli epic fail. Testasin HS:n kuukausilitteen suklaacharlottaa. Kyllä. Reunalla ovat ne pienet ja onnettomat kääretortut, keskellä oikein maistuva suklaamousse ja tuunaus sulatetulla suklaalla ja vadelmilla teki tästäkin tarjoilukelpoisen. Mutta en suosittele tätä, aiheutti vähän liikaa ahdistusta lauantai-illassa. Vaahdota smetana? Levitä taikina voidellulle voipaperille? Sekoita sokeri ja keltuaiset teräskulhossa ja kypsennä ne 82 asteiseksi???

Lopputuloksena oli kuitenkin onnistuneet kakkukekkerit, tarjolla lisäksi karkkia, raffeleita ja Wilhelmina-keksejä. Taas on yksi synttäriseonki loppuvaiheessa, esikoisen 14vee tuskin edellyttää äidiltä kakkuja. Luulisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti