Ne ovat parasta lohturuokaa, jos on paha mieli ja telkussa kaihoisa leffa. On soveliasta istuutua katsomaan sielutrippiä sylissään kulho aavistuksen uunilämpöisiä, makeita, paksuja, pehmeitä, lohkeavia ja valkosipulilla kepeästi potkaisevia valkosipuliperunoita.
Niiden tekeminen ei vaadi kykyjä, mutta herkkiä vaistoja, kärsivällisyyttä ja lujaa uskoa. Näitä tehdään nenällä ja sormituntumalla, nyt ei voi kertakaikkiaan säätää mittojen ja paistoaikojen kanssa. Valkosipuliperunoita tehdään tunteella.
Niiden kanssa käy mikä vain. Vegetyyppi voi hauduttaa parsakaalia, vihreitä hoikkelopapuja tai siepaista rinnalle raikkaan salaatin. Lihaisampi persoona paistaa rinnalle verisen ja täytellisen pihvin. Minä voin syödä niitä sellaisenaan. Kaikki edellä mainitutkin käyvät liittolaisiksi, mutta ne ovat vain taustalaulajia valkosipulin, kerman ja pyhän perunan soololle.
Näin niitä tehdään. Osta kaupasta pussillinen perunoita, tai potaatteja niinkuin äitini sanoisi. Noin kilo on sopiva määrä, jos olet sellainen niuho määrittelijä. Kuori ne ja pilko ohuiksi, mutta ei nyt tarvitse läpi nähdä, ohut riittää.
Voitele haluamasi uunikulho oikealla voilla reilulla otteella. Paljain käsin. Ihme tyyppejä, ne jotka eivät pidä voin tuntumasta lämpimissä sormissa.
Asettele yksi kerros perunoita kulhoon ja ripsuttele päälle merisuolahiutaleita (mitään pan-suolaa tähän kyllä laiteta), survo mustapippurirouhetta ja purista ainakin 4-5 valkosipulia kerrokseksi. Sitten kaada 2 dl ruokakermaa päälle. Toinen kerros ja samat otteet, mausteet, kermat. Lopuksi vielä ainakin sellainen 50g sitä voita pieninä lastuina siihen perunoiden päälle loikoilemaan.
Uuniin lämmittelemään tunniksi pariksi 200 asteessa.
Kun kerman kuohunnat ovat mennyttä elämää ja potuissa on viipyilevä siirappimainen väri, silloin ollaan asian äärellä.
Tätä tarjotaan vain ykköstyypeille. Karppaajia ei nyt kaivata. Minulle on ihan turha sepustaa jostain pakastetärvelöistä. Kun on näitä maistanut, pysyy hosumismätöistä kaukana. Jos on niin kiire ettei ehdi kymmenkuntaa oikeaa perunaa pilkkoa ja vuokaan asetella, niin voi, olen pahoillani puolestasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti